Lupasin heikkona hetkenäni aikoinaan Susalle, että jos hän haluaa tettää Hilillä vielä pentueen, saa hän sen tehdä. Hili astutetaan siis seuraavista juoksuistaan. Kun Didaktic´s-sivuilla on julkaistu suunnitelmat, ovat pennun ostoa suunnittelevat olleet Susaan yhteydessä ja aina kun joku tulee heille kylään, olemme Hilin kanssa paikalla tekemässä PR-hommia. Osan vieraistaan on Susa tuonut Jattilaan seuraamaan agitreenejämme.  Olemme tavanneet useita erittäin ihania ihmisiä. Kiinnostusta on paljon ja Susalla on taas mittava lista innokkaimpien nimiä, niin kuin pitää ollakin. Sieltä varmasti karsiutuu pois iso kasa ja jäljelle jäävät ne, jotka ovat sitten ihan tosissaan ja kuten tähänkin asti on käynyt, saamme D-tiimiin uusia ihania jäseniä.  Meillä on tämän vuoden kennelleiri Ruåtsissa ja siellä tapaamme myös Hilin tulevan sulhasen.

Eipä mun tarvinnut kuin vihjaista Eevalle, että olisin taas innokas treenailemaan tokoa. Jo seuraavana päivänä häneltä tuli viesti treenistä ja olihan mukavaa. Olimme Eevan kanssa kahdestaan ja Hilin osalta perehdyimme kaukokäskyihin. Seuraavalla kerralla saimme mukaamme vielä Ellunkin ja pidot sen kuin paranivat. Aloitimme paikkamakuulla ja se meni hienosti. Olimme Killerin isolla parkkipaikalla ja suorituksen aikana talleilta tuli nuori nainen, joka käveli ihan koirarivistön takaa. Pelkäsin Hilin lähtevän sen vuoksi liikkeelle, mutta vielä mitä! Kaukokäskyillä jatkettiin. Sain hyviä neuvoja lähinnä omiin käsimerkkeihini. Otimme vielä jonkin verran seuraamista ja noutokapulan luovutusta. Hili on jo oppinut pitämään kapulaa suussaan rauhallisesti. Se irrottaa siitä vasta käskystä: kiitos. Valitettavasti viimeksi mun mahani alkoi taas kiukuttelemaan, joten en päässyt mukaan lystin pitoon. Edistystä on tapahtunut ja vielä joku päivä ilmoittaudun avoimen luokan kokeeseen.

Jattilassa oli viime viikolla iltakisoja kolmena iltana, yksi taitoluokka per ilta. Korkkasimme Kit´n kanssa kisauramme tiistaina. Jännitin jo edellisen päivänä kisoja ja olin koko päivän ihan kuralla, mutta ihan suotta. Ekana oli perusrata ja menimme sen vallan hienosti. Mokasin putkeen lähetyksessä jotenkin ja Kit kääntyi kysymään minulta, mennäkö vai ei. Siitä vitonen, mutta muutoin puhdas rata. Toisena oli hyppyrata ja siellä mokasin pujotteluun lähetyksen ja pituuden jälkeen Kit ajautui väärälle esteelle... Tässä Hannan kuvaama eka ratamme : www.youtube.com/watch Nyt Kit jää vähemmälle agitreenaamiselle ja keskittyy kesän maastolajeihin ja tokoon. Hyvinhän he ovatkin Hannan kanssa keskittyneet, sillä tänään he ovat tehneet voittoisan ykköstuloksen jäljellä ja Kit´stä tuli KVA.

Hilin ja Pösön kanssa kisasimme torstaina. Pösö oli ihan liekeissä. Ekalla radalla siltä putosi yksi rima jostain ihmeen syystä, mutta hyppyradan menimme puhtaasti. Yliaikaa tuli hyppäriltäsekunnin verran ja sijoituimme kolmansiksi. Perusradan menimme jopa alle ihanneajan. Pösö oli kyllä taas niin oma ihana itsensä ja minäkin olin oma itseni, eli en kuvitellut mitään, vaan ohjasin Pösöä koko radan ajan. Hili oli ihan järjettömän kuuliainen molemmilla radoilla. Se kuunteli koko ajan käskytystäni ja hiljensi vauhtiaan juuri oikeissa paikoissa ja päästeli taas menemään, kun sen aika oli. Kaikki kontaktiesteet menivät molemmilla puhtaasti. Ekalla radalla päästin Hilin lähtemään keinulta eteeni ja se valitsi putken väärän pään, mutta muutoin oli rata yhtä agilityn riemujuhlaa. Hyppyradalla tippui yksi muurin palikka. Olin niin valtavan onnellinen koiristani. Oikeastaan olin jopa vähän ylpeä niistä. Nyt oli täydellinen onnistuminen ihan hiuskarvan varassa.

Susa kävi yhtenä oäivänä treeneissä ottamassa kuvia. Tässä pari todistettaa siitä, että kyllä kontaktit onnistuu molemmilta.

Tänä vuonna, ekaa kertaa melkein kymmeneen vuoteen, en hakenut koirineni JATin SM-joukkueisiin. Jo Nikon kanssa olimme aina valmiit seuramme edustusjoukkueeseen ja Pösö on jatkanut isänsä viitoittamaa tietä. Nyt kuitenkin, sen pienoisen Pösön sydämessä olevan vian vuoksi päätin jo aiemmin, etten enää vie Pösöä niihin karkeloihin. On nuorempien aika edustaa ja Hilin aika on ensi kesänä... Emme pääse Pösön kanssa nyt sitten senioreiden avoimiin SM-kisoihinkaan, sillä olemme juri silloin siellä Ruotsissa Hilin kanssa. Harmillista. Olin jo suunnitellut itselleni mummoasun Aino-tossuineen, Marimekkoineen ja paksuine sukkahousuineen. ..

Tiia Vitikainen kävi Jattilassa taas vetämässä treenit ja olin siellä Kit´n ja Hilin kanssa. Tällä kertaa oli treenin teemana valssaukset. Menin treenin ensin Hilin kanssa. Radassa oli monta tiukkaa paikkaa, joihin Tiialla oli ohjauskuviot mielessä ja teinkin hänen neuvojensa mukaan. Onnistuin hienosti vaikeimmissakin, minulle tuntemattomissa ohjauskuvioissa. Itse asiassa sain tästä treenistä itselleni valtavan paljon ja käytin oppimiani asioita torstaina Hilillä kisaradoilla ja ne kuviot toimivat! Aivan järkyttävän hienoa! Kit´n treeni on tässä Hannan kuvaamana ja editoimana: www.facebook.com/l.php

Mun kalenterissani on merkintä, että Tiia on taas reilun viikon kuluttua tulossa Jattilaan kouluttamaan ja odotan sitä, kuin lapsena joulua. Voi kun joku innostuisi käymään kanssani vakituiseen Kuopiossa Tiian koulutuksessa vaikka viikottain...

Joutsassa oli KSLY:n tietojen mukaan nähty mandariinisorsa ja sitä lähdimme viime perjantaina Pian kanssa etsimään. Olihan hakusessa... Siellä lammella oli kyllä valtavan paljon kauniita lintuja, mutta emme löytäneet kyseistä komistusta sitten millään. Juuri kun olimme lähdössä pois, ajoi maanomistaja paikalle ja neuvoi meille paikan, josta sen voisi varmimmin bongata. Niinpä purimme kaukoputken ja muuta tarvikkeet vielä autosta ja aloitimme tiirailun uudelleen. Heinikon seasta erotimme kauniin ruosteenpunaisen läikän, joka kohta hävisi ja päätimme, että se oli mandariinisorsan päälaki. Sen verran jäi asia kaivelemaan, että menimme eilen uudestaa samaan paikkaan. Myös Tuija ja Suvi olivat mukanamme. Viimein näimme sen! Se oli aivan järkyttävän kaunis! Siellä se uiskeneteli sinisorsien kanssa ja yritti kovasti tehdä itseään niille tykö. Kun sorsat viimein kyllästyivät ja lähtivät pois, siirtyi idän ihme pienellä saarella hautovan lokin seuraksi. Me läksimme pois parin tunnin tarkkailun jälkeen. I H A N A A !